Ravintola CRU, Tallinna

LäskinPojan suosikki safkamesta Tallinna, ei pettänyt tälläkään kertaa. Se on loistavaa, että meillä on tuossa vieressä noin hieno kulinaristin herkuttelu keidas. Nyt oli vuorossa paljon kehuttu CRU

CRU lunasti odotukset loistavasti. Koko ruokailukokemus oli taas täydellinen. Ruoka, palvelu ja miljöö. Iso Wow. Ja isona plussana tulee tietysti lompakkoystävällisyys.

LäskiPoika lähti tällä kertaa rakentamaan omaa safka settiä oman mukavuusalueen ulkopuolelta, koska vain siten voi löytää uusia upeita makuelämyksiä, jos aina vetää vaan sen pippuripihvin mediumina ranskalaisille, ei valitettavasti makumaailma kehity suuntaan eikä toiseen.

Alkuun LäskillePojalle tuli punajuuritartar, aioli kastikkeella ja pecorinojuustolla. Punajuuri on just siinä listalla mikä on oikeassa määrin loistavaa ja liian dominoivana komponenttina ei niin siistiä. Tällä kertaa se oli just rock. Vahva pecorinojuusto toimi todella hyvin punajuuren kanssa. Loistava annos.

Välikeittona tuli kanttarellikeitto, mikä oli varma valinta, ei voi mennä pieleen, eikä mennyt nytkään. Keitto oli samettisen kuohkeaa ja suussa sulavaa, missä kanttarellin mieto maku pääsi oikeuksiinsa.

Pääruokana oli LäskinPojan inhokkia maksaa. Tällä kertaa peuran. Maksa on aina ollut pahaa LäskinPojan mielestä ja sitä on vältelty. Nyt tuli oiva tilaisuus katsoa oppisiko LäskiPoika ymmärtämään maksan päälle, mitä monet niin paljon aina ylistävät. Annos oli loistava. Maksa oli sopivasti rosee ja maksa suli suuhun. Ei voi sanoa muuta, kun iso suositus maksan ystäville. Valitettavasti LäskistäPojasta ei tullut maksan ystävää ja näin päästiin siihen tulokseen, että maksa siirtyy LäskinPojan NoGo-listalle sillin, silakan ja kilohailin kanssa. Maksan maku ei vaan ole LäskinPojan juttu.

Jälkkärin virkaa toimitti tällä kertaa creme brulee savupekoni marengilla, ei siinä kyllä suoranaisesti mitään pekonia ollut, mutta loistava maku kokemus. Ensimmäisen sekunnin annos maistui suussa savupekonille, josta maku taittui poltetun kinuskin puolelle. Todella hyvä ja erikoinen annos.

 Ihana kaunis vaimoni söi alkuun mustekala carpaccion ja pääruokana hänellä oli villi ankkaa ( wild duck). Molemmat annokset olivat todella hyviä. Ja ankka annos koostui ankan fileestä sekä reilusta koipipalasta. Eli annokset olivat myös todella hyvän kokoisia.

Juomapolitiikka oli vähän shampanjaa ja pinkGT, joka oli todella loistava, LäskiPoika unohti harmikseen kysyä ginin valmistajan josta pinkGT tehtii. Oli kyllä loistava GT. Sekä punaviiniä kauniimmalle.

Ravintolan palvelu oli ensiluokkaista. Todella ystävällistä ja ammattitaitoista. Tarjoilijat kertoivat annoksista ja juomista paljon faktaa sekä jäivät sopivaksi hetkeksi juttelemaan ylipäätään ruuasta.

Ravintola CRU oli täyden viiden LäskinPojan tähden arvoinen kokemus ja kiilaa itsensä tällä ihan Tallinnan parhaiden paikkojen joukkoon.

LäskinPojan tähdet

Ruoka 5/5

Palvelu 5/5

Hinta/laatu 5/5

Ravintola Tchaikovsky, Tallinna

LäskiPoika repeää liitoksistaan nyt. Tchaikovskyn veto oli aivan rock’n rollia isoilla pyroilla. Vähään aikaan ei ole yhtä kovaa vetoa kukaan esittänyt. Olin jo pitkään halunnut käydä syömässä ko. ravintolassa, mutta se ei ollut oikein onnistunut tuolla mun päiväristeily kaavalla. Tchaikovsky kun tarjoilee lounaan pääsääntöisesti viikolla vain klo 15.00 asti illallinen alkaa 18.00 niin tuo aikaikkuna ei ole mahdollistanut käyntiäni siellä päiväristeilyn aikana.

Nyt oltiin yötä Tallinnassa vain ja ainoastaan tätä varten, ja se kyllä kannatti.

Ravintolan miljöö oli todella magee, ja palvelu paikassa oli tietysti ensiluokkaista. Tarjoilija piti huolen koko ajan, että meillä oli pöydässä kaikki hyvin. Eli kun juomalasi oli tyhjä, oli tarjoilija siinä välittömästi paikalla täyttämässä sen. Samoin annosten aikataulutus oli erittäin loistava. Me syötiin 6 ruokalajin tasting menu ja tähän saatiin aikaa kulumaan 3,5 tuntia. Tarjoilijat vetivät kattauksen läpi juuri sillä vauhdilla, että edellinen annos ehti juuri laskeutua pytyn pohjalle, ja silti ei tullut liian pitkiä aikoja odottelua annosten välissä.

Jokainen annos toi WOW kokemuksen, maullisesti sekä visuaalisesti. Koko menussa ei ollut heikkoa lenkkiä ollenkaan. Se on harvinaista, yleensä joku menun annoksista on selkeästi heikompi ja yleensä paras annos on helppo valita. Tällä kertaa ei ollut yhtään hutia ja parhaan annoksenkin valitseminen olisi todella vaikeata.

Menu alkoi keittiön tervehdyksellä, joka oli porkkanakeitto, jonka seassa oli tuoretta tonnikalaa pieninä paloina. Keiton koostumus oli samettinen ja täyteläinen. Porkkanan ja tonnikalan yhdistelmä toimi todellakin.

Menun ensimmäinen annos oli ”mosaiikki ”makrilli korianteri cremellä. Makrilli oli LäskillePojalle uusi tuttavuus, LäskillePojalle oli jostain vaan jäänyt takaraivoon, että makrilli menee samaan yök-kategoriaan, kun sillit ja kilohailit, eli se oli jäänyt ennen syömättä. Annos oli visuaalisesti erittäin näyttävä ja maku oli tietysti loistava. Vaikea kuvailla makrillin makua, vaalea miedon makuinen kala, josta maistoi meren. Lisukkeet annoksessa eivät dominoineet liikaa vaan tukivat omilla mauillaan annosta, loistava aloitus menulle.

Annos numero kaksi oli vasikan tartarpihvi. Liha oli erittäin maukasta ja gruyere juusto sopi todella hyvin annokseen. Vaikka juusto oli voimakkaan makuista, sitä oli juuri sopivasti, että se ei dominoinut annosta vaan vasikan lihan maku säilyi annoksessa.

Kolmantena annoksena tarjoiltiin osteriliemeen tehty tomaattikeitto simpukoilla. Keitto oli loistava makujen ilotulitus. Tomaatti maistui just tomaatille eikä ollut yhtään kitkerä, mikä usein on tomaattikeiton kompastuskivi. Simpukoita oli reilusti ja ne olivat erittäin hyviä.

Neljäs annos oli toinen pääruoka. Pääraaka-aine oli kala. Tällä kertaa se oli kuhaa. Kuhan ympärille oli rakennettu todellinen taideteos. Jokainen komponentti annoksessa oli suussa sulava ja yhdessä ne täydensivät kuhan makua, kuitenkin niin että kuhan maku ei päässyt jäämään niiden alle. Kuha oli mehukas ja silti rapea. Yksi kaikkien aikojen parhaita kala-annoksia.

Toinen pääruoka oli pitkään haudutettua lampaan niskaa. Yleensä LäskiPoika ei ole näiden pitkään haudutettujen kantturan osien ystävä, ja sen takia ajattelin, että tämä tulee olemaan menun stiblu. Ei ollut. Aivan loistava annos, jossa tuo lampaan niska oli niin mureaa ja mehukasta. Annoksen muut komponentit tekivät siitä vielä paremman. Kun mätti kaikkia annoksen komponentteja samaan aikaa suuhun, sai sellaisen makujen ilotulituksen, että meinasi taju lähteä. Annos oli paras koskaan syömäni pitkään haudutettujen kantturan osien osastolta.

Koska olen LäskiPoika, niin tuo jälkiruoka osasto on aina ollut heikkouteni, ja yleensä keskinkertaisen menun voi pelastaa mahtava jälkiruoka. Tällä kertaa ei ollut mitään pelastettavaa, jälkiruoka vaan jatkoi samaa mahtavaa linjaa mitä koko menu oli ollut.

Jälkiruokana oli suklaamoussea, kakkua ja mustikkajäätelöä. Upea veto mikä kruunasi loistavan menun. Jälkiruoka oli siis todella hyvä. Puhtaat maut, ja kaikkien komponenttien yhteensopivuus oli saumatonta. Mitä tuohon enää voi lisätä. Annos oli täydellinen.

Kahvin kanssa tuli vielä keittiöstä, keittiön toinen tervehdys, itse tehtyjä suklaa praliineja. WOW. Eipä voi muuta sanoa. LäskiPoika kun on myös snadi suklaa fani.

Kokonaisuutena Tchaikovsky oli täyden kympin paikka. Kaikki palikat olivat siis niin kohdillaan. Ruoka, juomat, palvelu ja miljöö toimivat 100% yhteen. Tällaisen kokemuksen jälkeen on hyvä kärrätä itsensä hotelliin nukkumaan suoraan kulkematta lähtöruudun kautta.

Kun vielä laskun tullessa LäskiäPoikaa hymyilytti, oli kokemus joka euron arvoinen ( menu 75€ /hlö, iso olut 4,5€ mojito 8€)  Ja nälkäkin lähti, eli ei tarvinnut turvautua mäkkäriin kotimatkalla.

Tchaikovsky on ehdottomasti yksi parhaita ruokakokemuksia mitä olen koskaan kokenut, suosittelen todella isosti.

LäskinPojan tähdet

Ruoka 5/5

Palvelu 5/5

Hinta/laatu 5/5