Ravintola Pastis, Vol. 2, Stadi

LäskilläPojalla oli tossa syksyllä hääpäivä numero kaksi, edellisen hääpäivän numero ykkösen LäskiPoika unohti. Nyt oli otettu vahingosta vaarin ja jo hyvissä ajoissa varattu pöytä jo kertaalleen loistavaksi havaitusta ravintola Pastiksesta. Tälläkin kerralla Pastis oli super. Kokonaisuus kiilaa ehdottomasti Suomen parhaimpiin.

Pastis tarjoilee konstailematonta ruokaa, ranskalaisen keittiön tapaan. Paikan voi kyllä kategorioida fine dinning paikaksi, mutta annokset ovat reilun kokoisia ja LäskillePojalle 4 annosta täytti lihavahkon pytyn todella hyvin. Palvelu tietysti ihan huippua. Pastis tarjosi sellaisen ruokaelämyksen, että koko viikon oli hymy naamalla. Vaikka LäskinPojan toleranssi huippusuorituksiin on noussut, niin Pastis veti nyt sellaisen.

LäskiPoika söi alkuun vasikkatartar pihvin tonnikalakreemillä.

 Annos oli erittäin maukas. Kaikkea oli sopivasti ja lihan laatu oli super. Samoin tonnikalakreemi toi oman loistavan makumaailman annokseen. Tätä yhdistelmä ei tartar pihvissä ole ennen tullut maistetuksi. Ja yhdistelmä toi loistavasti.

Väliruokana LäskilläPojalla oli meiramisuolattua siikaa, punajuurikreemiä ja pikkelöityä kanttarellia. Annos oli yhtä makujen ilotulitusta. Vaikka annoksessa oli paljon eri komponentteja, oli annos rakennettu kuitenkin siten että miedon makuinen siika ei jäänyt muiden makujen alle.

Kauniimpi osapuoli otti alkuun Pastiksen simpukat, annos oli hyvän kokoinen ja maku tietysti huippua.

Pääruoka oli molemmilla härän sisäfilettä. Sisäfile palat olivat reilun kokoisia ja tietysti oikeaan kypsyyteen vedettyjä. Lihan laatu oli suussasulava. Eli pihviveitsi leikkasi omalla painollaan lihaa. Myös suola ja pippuri asiat olivat kunnossa. Todella super pihvi annos.

Lisukkeena meillä oli tryffeliöljyssä paistetut ranskalaiset sekä paahdettua kukkakaalia ja mantelia. Molemmat lisukkeet olivat niin hyvät, että jo pelkästään niiden takia paikkaa voi suositella. Ranskalaiset maistuivat oikeasti tryffelille ja omasta mielestä nämä ranskalaiset ovat ehkä parhaat mitä olen koskaan syönyt.

LäskillePojalle jäi tietysti tilaa jälkiruualle ja listalta valikoitui lakritsi-suklaaganache ja vadelmasorbetti annos. Annos oli visuaalisesti näyttävä ja maullisesti aivan huippu. Lakritsi-suklaa yhdistettynä täyteläiseen vadelmaan oli tajunnan räjäyttävä yhdistelmä.

Juomapuolena oli perus Napue GT, ja kauniimpi osapuoli veti lasin shampanjaa, lasin valkoista ja punaista menun kanssa. Viinit tietysti sopivat loistavasti menuun. Ja kuulemma hyvin kupliva shampamja oli toimiva veto aperatiiviksi.

Palvelusta sen verran että se oli ihan huippu tasoa, parempaa ei voisi enää edes toivoa.  Pöydän inhimillinen lasku kruunasi illan, ja Pastiksesta oli helppo lyllertää kotisohvalle makaamaan. Iso kiitos Pastikelle, teitte meidän illan.

LäskiPojan tähdet

Ruoka 5/5

Hinta/laatu 5/5

Palvelu 5/5

Pikatesti Burger Joint lounas, Stadi

LäskinPojan pika visiitti lounasaikaan Stadin parhaassa burgeri mestassa, eli Sörkan kurvissa sijaitsevassa Burger Joint ravintolassa ei ollut turha.

Burger Joint tykittää kyllä niin kovaa, että jos LäskiPoika ei olisi snadi pullukka tulisi siellä käytyä useamminkin.

Lounas burgeri vaihtuu paikassa ja ei ole siis mikään listalta olevista jo hyväksi havaituista klassikoista. Vaan jotain uutta ja loistavaa. Ja hintakin on pidetty maltillisena 11€. Ja tuohon hintaan tulee kylkeen ranskalaiset.

Tällä kertaa lounas burgeri oli tuunattu juustoburgeri, Bushwick. Burgerissa oli 200g naudanlihapihvi, tietysti medium, piparjuurisinapinsiemenmajoneesia, mummonkurkkua ja cheddarii.

Kokonaisuus oli siis loistavaa. Kurkku sopi loistavasti burgerin väliin ja ensiluokkainen mediumpihvi oli tietty huippu. Ranskalaiset olivat tietysti taas loistavan rapeat ja niiden kylkeen extrana otettu limemajo kruunasi kokonaisuuden. Ainoa pieni miinus tulee siitä, että ravintolassa limut tarjoillaan todella pienissä pulloissa, ja LäskiPoika vihaa pieniä limupulloja. Onneksi siitäkin ongelmasta selviää, kun ostaa niitä heti alkuun kaksi.

LäskinPojan tähdet

Ruoka 5/5

Palvelu 4/5

Hinta / Laatu 5/5

Treffi pubin Brunssi, Stadi

Brunssi, se makunautintojen aarreaitta 1990-luvulta, mikä oli tuolloin kovassa suosiossa ja katosi 2000-luvun aikana melkein kokonaan ravintola skenestä, on tehnyt pikkuhiljaa jo monta vuotta paluuta, ja nykyään todella moni paikka tarjoaa lauantai tai sunnuntai brunssia.

LäskilläPojalla on ollut kautta aikojen ristiriitaisia fiiliksiä brunssia kohtaan. Mielikuvat siitä 90-luvun ihmeestä ovat jääneet elämään niin hyvin mieleen, että LäskiPoika on jotenkin karttanut brunsseja. Monesti silloin niin loistava safkakattaus kaatui siihen brunssin mahdottomaan konseptiin. Varaus on tiettyyn kattaukseen, kaikki tulee tietysti samaan aikaan ja se tietää jo jonoa ravintolaan. Sen jälkeen kaikki haluavat heti syödä alkupalat, taas jonotusta. Ja sama jonottaminen kestää läpi brunssin. Tosi nastaa. Läski poika vihaa jonottamista. Ja kun Suomessa työvoima on niin kallista niin eihän se minimi määrä henkilökuntaa ehdi täyttää niitä ruoka laareja, vaan aina se suosituin ruoka on loppu, perunoita kyllä saa koko brunssin jonottamatta. Läskipojan taktiikka oli silloin tulla 30min myöhemmin paikalle ja silloin selvisi yleensä pienemmällä jonottamisella, tämä tietysti edellytti sitä, että kattaus oli yli kahden tunnin mittainen. Toinen hyvä taktiikka oli se, että söi ensin lämpimän safkan, ja kun muut siirtyivät lämpimiin niin alkupalapöydässä ei enää ollut jonoa.

Tästä kaikesta huolimatta LäskiPoika uskaltautui lähtemään aina niin loistavaan Treffi Pubiin seafood-brunssille, koska niiden menu oli siis niin kerta kaikkiaan loistava. Menussa oli tuoreita ostereita, rapuja, simpukoita ja laaja valikoima erilaisia kalajuttuja.

LäskiäPoikaa hieman epäilytti, kun kattauksen aikaikkuna oli vain 90min eli oli pakko mennä heti paikalle.

Tuli sunnuntai ja oli aika koe ponnistaa brunssikokemus monen vuoden jälkeen. Ja miten se sitten meni. 

No munilleenhan se meni. Jono oli tietysti ulos asti, kun kaikki jonottivat jo hyvissä ajoissa omaan kattaukseensa. Suhteellisen nopeasti pääsimme pöytään, mutta juomatilausta sai kyllä odottaa. Ehkä siksi että juomat pitää brunssilla tilata tiskiltä, tosin tätä siinä kiireessä tarjoilija ei muistanut meille mainita. Reippaasti LäskiPoika lähti kohti tiskiä tilaamaan juomia. Tiskillä oli tietysti jäätävä jono. Jonossa oli edellisen kattauksen porukka, joka maksoi laskujaan sekä uuden kattauksen jengi tilaamassa juomia. Voi helvetti, että LäskiPoika vihaa jonottamista. Vihdoin ja viimein juomat saatiin tilattua. Juomat kuitenkin tuotiin pöytään, siitä plussa.

Kaikesta  jonottamisesta oli päässyt syntymään siis aivan infernaalinen nälkä. Joten silmät kiiluen ruokapatojen kimppuun. Se ei ollutkaan ihan helppo juttu. Tai olisi ollut, jos olisi mennyt perseestä tulleen oikeudella, eli kiilaamalla. Siis aivan jäätävä jono ruokapöydille. Nälkä oli niin kova, että oli pakko lähteä jonottamaan. Rivakka verenpaineen nousu tietysti vei hieman nälän tunnetta pois.

Mitä ensimmäisellä kerralla sai haettua, ei mitään. Kaikki oli loppu. Kuhakeittoa sai otettua, ja sekin samanlaista, kun Turhapuron pyytämä  nakkien keittovesi, missä mahdollisesti olisi katkenneita nakin paloja. Eli oli kuhakeitossa sattumat harvassa. No nälkä kun oli, niin vedettiin sitten keittoa ilman kuhaa lärviin. Kunnon jono kesti ruokapöydän ympärillä melkein tunnin. Aina väliin pääsi jotain hakemaan, tosin suurin osa tuotteista oli aina loppu.

Loppujen lopuksi LäskiPoika sai syödyksi seuraavia tuotteita. Ostereita, lohi cevicheä, kuhakeittoa, rapuja, mustekalaa, salaatteja, omenapaistosta ja vaniljakastiketta ja tietysti perunoita. Muutama silli ja silakka jäi syömättä vaikka, niitä olisi ollut saatavilla, kun niistä LäskiPoika ei tykkää. Ostereita sain syödä 3 kappaletta ennen, kun ne loppuivat kokonaan, ja simpukoita ja jäätelöjälkiruokaa ei LäskiPoika saanut ollenkaan koska ne loppuivat myös kokonaan. Sama setti kävi meidän koko pöytäseurueelle.

Tämä todella harmi, koska vaikka Treffi ei nyt safkan logistiikassa onnistunutkaan, oli kaikki ruoka mitä söin aivan ensiluokkaista ja super hyvää. Eli ruokapuolesta ei todellakaan voi valittaa.

LäskinPojan mielestä Treffin brunssi oli liian täyteen otettu ja ehkä kolme kattausta oli liikaa ( me oltiin siinä viimeisessä) kun niin moni ruoka loppui kokonaan. Samoin henkilökuntaa oli LäskinPojan mielestä liian vähän, lautaset eivät liikkuneet pöydästä vaan kasaantuivat kasaksi keskelle pöytää, mikä ei tietenkään varmaan ollut tarkoitus. Tämä ei tietysti ole tarjoilijoiden vika, jos heitä on laitettu liian vähän vuoroon. Tällä kapasiteetilla Treffin tarjoilijat hoitivat hommat erittäin hyvin.

Laskua maksaessa LäskiPoika antoi rakentavaa palautetta epäonnistuneesta brunssista, johon Treffin reaktio oli ammattimainen. Ei tarjottu kahvia kaupan päälle vaan brunssin hinnasta lähti -50% koko pöytäseurueelta pois. Hyvin hoidettu.

Tästäkin huolimatta LäskiPoika ehkä tulevaisuudessa välttää brunssit.  Tuo konsepti ei ole LäskiäPoikaa varten.

LäskinPojan Tähdet

Ruoka 5/5

Hinta/ Laatu 4/5

Palvelu 3/5

Yleinen brunssin toimivuus 1/5