Kateus

Hahaa, LäskiPoika kirjoittaa pari sanaa tuosta ikävästä ilmiöstä, jota kutsutaan kateudeksi. Oon kuullut sanottavan että suomalainen on niin kateellinen että se mieluummin maksaa 50€ jos sillä voi estää naapuria saamasta 100€.

En kuitenkaan haluaisi uskoa, että me suomalaiset olisimme noin julmia ja että tuo kateus olisi niin syvällä iskostettu meidän dna:han. Itse olen sitä mieltä että tuo kateus on niin kavalaa paskaa, että sitä kannattaa välttää kaikissa olomuodoissa. Kannattaako kuluttaa energiaa kateuden tuomaan katkeruuteen ja mököttää ja märehtiä siinä. Ei todellakaan. Koska se jos jollain menee paremmin tai joku on saavuttanut jotain, mitä myös itse  halajat, ei kuitenkaan ole sinulta pois mistään. Siis ole päin vastoi iloinen, jos joku menestyy tai joku saavuttaa jotain. Keskity siihen, vaikka että miten hän on menestynyt tai saavuttanut asioita. Ja mieti mitä minun pitää tehdä, jotta saavuttaisin unelmiani tai tavoitteitani. Harvemmin ne unelmat ja tavoitteet toteutuu, jos vaan makaa sohvalla jäätelöä ja suklaata hotkien.  Suurin osa joka on saavuttanut unelmansa ovat joutuneet laittamaan itsensä likoon, ja menemään epämukavuus alueelle. Eli toisin sanoen mikään ei tule ilmaiseksi. Toisella voi olla onni myötä, mutta ei kaikki hyvät jutut perustu onnenkantamoiseen.

Tässä pieni pohjustus ja positiivinen me,ja sinä päivitys mitä näissä blogeissa kuuluu olla, hei new me tai jotain sellaista.

Sitten siihen aiheeseen mikä oli nyt framilla. LäskiPoika kun tunnetusti kaikesta huolimatta tuntee aina silloin tällöin jäätävää kateutta ja sille ei tunnu olevan parannus keinoja. Se kateuden luokka on se saatanan annoskateus. Tiedättekö se mikä iskee välillä ravintolassa kun on kaverin kanssa syömässä. Oma annos näyttää todella näädältä verrattuna kaverin visuaaliseen ilotulitukseen. Se pettymyksen määrä, joka siitä tulee, se vaan näkyy LäskinPojan naamalla, siltä ei vaan voi välttyä ja sitä ei voi teeskennellä. Näin sattuu aina silloin tällöin ja silloin se kateus on  vielä rajumpaa ja kovempaa jos se sattuu jälkiruoka-annosten kohdelle.

Vaikka kateus on aina pahasta LäskiPoika pitää annoskateutta vakavana mutta silti lievimmästä päästä kateuden lajeja. Ja LäskiPoika on myös pystynyt käsittelemään tätä ja omasta mielestä siihen on myös löytynyt toimiva toimintamalli, jolla annoskateus voitetaan. LäskinPojan toimintamalli ko. tilanteessa on seuraava: LäskiPoika vinkkaa tarjoilijan pöytään ja tilaa toiseksi annokseksi sen joka on aiheuttanut vakavan kateusreaktion. Näin on kateus selätetty eikä siihen ole kulutettu murehtimalla liikaa aikaa ja energiaa.

Lopuksi vielä tarina annoskateudesta elävästä elämästä. Olimme kaveriporukalla viettämässä kesäpäivää Tallinnassa ja söimme hyvässä ravintolassa myöhäistä lounasta pitkän kaavan mukaan. Pääruoka valinnat menevät aika lailla kahteen osaan, puolet ottivat sisäfilepihvin, ja toinen puoli otti päivän kalan, joka oli kokonainen grillattu kala. Pihvi oli loistava ja samoin kala. Jostain syystä yksi pihvin tilanneista kavereista piti kuitenkin kala-annosta huomattavasti parempana ja tästä syystä hän koki julmettua annoskateutta kala-annosta kohtaan. Tarjoilijan kysellessä jälkiruoka vaihtoehtoja, muiden ottaessa suklaa kakkua creme bruleeta ym, vastasi  annoskateuden pauloissa oleva kaveri tarjoilijan jälkiruoka kysymykseen: ” Can i have one fish ”