safka

safka

tiistai 7. helmikuuta 2017

Ravintola Tchaikovsky, Tallinna



LäskiPoika repeää liitoksistaan nyt. Tchaikovskyn veto oli aivan rock’n rollia isoilla pyroilla. Vähään aikaan ei ole yhtä kovaa vetoa kukaan esittänyt. Olin jo pitkään halunnut käydä syömässä ko. ravintolassa, mutta se ei ollut oikein onnistunut tuolla mun päiväristeily kaavalla. Tchaikovsky kun tarjoilee lounaan pääsääntöisesti viikolla vain klo 15.00 asti illallinen alkaa 18.00 niin tuo aikaikkuna ei ole mahdollistanut käyntiäni siellä päiväristeilyn aikana.
Nyt oltiin yötä Tallinnassa vain ja ainoastaan tätä varten, ja se kyllä kannatti.

Ravintolan miljöö oli todella magee, ja palvelu paikassa oli tietysti ensiluokkaista. Tarjoilija piti huolen koko ajan, että meillä oli pöydässä kaikki hyvin. Eli kun juomalasi oli tyhjä, oli tarjoilija siinä välittömästi paikalla täyttämässä sen. Samoin annosten aikataulutus oli erittäin loistava. Me syötiin 6 ruokalajin tasting menu ja tähän saatiin aikaa kulumaan 3,5 tuntia. Tarjoilijat vetivät kattauksen läpi juuri sillä vauhdilla, että edellinen annos ehti juuri laskeutua pytyn pohjalle, ja silti ei tullut liian pitkiä aikoja odottelua annosten välissä.
Jokainen annos toi WOW kokemuksen, maullisesti sekä visuaalisesti. Koko menussa ei ollut heikkoa lenkkiä ollenkaan. Se on harvinaista, yleensä joku menun annoksista on selkeästi heikompi ja yleensä paras annos on helppo valita. Tällä kertaa ei ollut yhtään hutia ja parhaan annoksenkin valitseminen olisi todella vaikeata.


Menu alkoi keittiön tervehdyksellä, joka oli porkkanakeitto, jonka seassa oli tuoretta tonnikalaa pieninä paloina. Keiton koostumus oli samettinen ja täyteläinen. Porkkanan ja tonnikalan yhdistelmä toimi todellakin.



Menun ensimmäinen annos oli ”mosaiikki ”makrilli korianteri cremellä. Makrilli oli LäskillePojalle uusi tuttavuus, LäskillePojalle oli jostain vaan jäänyt takaraivoon, että makrilli menee samaan yök-kategoriaan, kun sillit ja kilohailit, eli se oli jäänyt ennen syömättä. Annos oli visuaalisesti erittäin näyttävä ja maku oli tietysti loistava. Vaikea kuvailla makrillin makua, vaalea miedon makuinen kala, josta maistoi meren. Lisukkeet annoksessa eivät dominoineet liikaa vaan tukivat omilla mauillaan annosta, loistava aloitus menulle.


Annos numero kaksi oli vasikan tartarpihvi. Liha oli erittäin maukasta ja gruyere juusto sopi todella hyvin annokseen. Vaikka juusto oli voimakkaan makuista, sitä oli juuri sopivasti, että se ei dominoinut annosta vaan vasikan lihan maku säilyi annoksessa.


Kolmantena annoksena tarjoiltiin osteriliemeen tehty tomaattikeitto simpukoilla. Keitto oli loistava makujen ilotulitus. Tomaatti maistui just tomaatille eikä ollut yhtään kitkerä, mikä usein on tomaattikeiton kompastuskivi. Simpukoita oli reilusti ja ne olivat erittäin hyviä.


Neljäs annos oli toinen pääruoka. Pääraaka-aine oli kala. Tällä kertaa se oli kuhaa. Kuhan ympärille oli rakennettu todellinen taideteos. Jokainen komponentti annoksessa oli suussa sulava ja yhdessä ne täydensivät kuhan makua, kuitenkin niin että kuhan maku ei päässyt jäämään niiden alle. Kuha oli mehukas ja silti rapea. Yksi kaikkien aikojen parhaita kala-annoksia.


Toinen pääruoka oli pitkään haudutettua lampaan niskaa. Yleensä LäskiPoika ei ole näiden pitkään haudutettujen kantturan osien ystävä, ja sen takia ajattelin, että tämä tulee olemaan menun stiblu. Ei ollut. Aivan loistava annos, jossa tuo lampaan niska oli niin mureaa ja mehukasta. Annoksen muut komponentit tekivät siitä vielä paremman. Kun mätti kaikkia annoksen komponentteja samaan aikaa suuhun, sai sellaisen makujen ilotulituksen, että meinasi taju lähteä. Annos oli paras koskaan syömäni pitkään haudutettujen kantturan osien osastolta.


Koska olen LäskiPoika, niin tuo jälkiruoka osasto on aina ollut heikkouteni, ja yleensä keskinkertaisen menun voi pelastaa mahtava jälkiruoka. Tällä kertaa ei ollut mitään pelastettavaa, jälkiruoka vaan jatkoi samaa mahtavaa linjaa mitä koko menu oli ollut.
Jälkiruokana oli suklaamoussea, kakkua ja mustikkajäätelöä. Upea veto mikä kruunasi loistavan menun. Jälkiruoka oli siis todella hyvä. Puhtaat maut, ja kaikkien komponenttien yhteensopivuus oli saumatonta. Mitä tuohon enää voi lisätä. Annos oli täydellinen.


Kahvin kanssa tuli vielä keittiöstä, keittiön toinen tervehdys, itse tehtyjä suklaa praliineja. WOW. Eipä voi muuta sanoa. LäskiPoika kun on myös snadi suklaa fani.



Kokonaisuutena Tchaikovsky oli täyden kympin paikka. Kaikki palikat olivat siis niin kohdillaan. Ruoka, juomat, palvelu ja miljöö toimivat 100% yhteen. Tällaisen kokemuksen jälkeen on hyvä kärrätä itsensä hotelliin nukkumaan suoraan kulkematta lähtöruudun kautta.
Kun vielä laskun tullessa LäskiäPoikaa hymyilytti, oli kokemus joka euron arvoinen ( menu 75€ /hlö, iso olut 4,5€ mojito 8€)  Ja nälkäkin lähti, eli ei tarvinnut turvautua mäkkäriin kotimatkalla.

Tchaikovsky on ehdottomasti yksi parhaita ruokakokemuksia mitä olen koskaan kokenut, suosittelen todella isosti.

LäskinPojan tähdet

Ruoka 5/5
Palvelu 5/5
Hinta/laatu 5/5

















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti